torstai 5. toukokuuta 2016

Singapore - iso kaupunki vai pieni maa?

Lauantaina 23.4. Lensin Balilta Singaporeen Air Asialla (lentoyhtiö). Harvinaista, että kiitosta on aivan meren vieressä, upeat maisemat koneen lähtiessä nousuun. Kone lähti myöhässä ja matkalla ilmakuopat/turbulenssi hidastivat 2,5h lentoa entisestään. Muutamaa päivää ennen lentoani laitoin couchsurfing-sivustolle viestiä, että olen tulossa viikonlopuksi Singaporeen ja arvostaisin paikallisten vinkkejä. Tätä kautta tutustuin paikalliseen Zen:iin, joka tuli minua oikein kentälle vastaan. Lieventävinä asianhaaroina mainittakoon, että Singapore on hyvin pieni ja juna/metroyhteydet ovat todella hyvät ja Zen asuu lähellä kenttää, joten häneltä ei ollut iso juttu tulla vastaan. Couchsurfing eli sohvasurffaus toimii myös siten, että paikallinen tai maassa/kohteessa asuva esittelee paikkoja tai antaa vinkkejä. Hänen ei tarvitse hostata eli antaa sohvaansa käyttöön jos niin sovitaan. 23-vuotias Zen asuu vanhemmillansa ja opiskelee. Hän on reissannut Euroopassa 3kk vuosi sitten. Matkailusta meillä riittikin juteltavaa. Joka tapauksessa olin siis muutaman sanan vaihtanut Zenin kanssa etukäteen ja sitten jo tapasimmekin kentällä. Onneksi juttu luisti heti ensinäkemältä lähtien. Zen kertoi paljon mielenkiintoisia juttuja Singaporesta.
Näissä maisemissa piti jättää Balille hyvästit.
Lounastimme ensin lentokentällä, sillä siellä on halvempaa. Singaporessa on loistava juna/metro/subway-verkosto, joten otimme kentältä metron ja muutaman vaihdon jälkeen kävelimme asemalta hostellilleni. Tämän jälkeen Zen näytti minulle kaupunkia. Näimme upean OCBC Garden Rhapsody valoshown, jossa jättimäiset metallipuut loistivat kaikissa sateenkaaren väreissä mukaansatempaavan musiikin tahdissa. Makasimme selällämme puiston laattakiveyksellä katseet kohti jättipuita ja valoshowta. Siinä minä hymyilin onnellisena keskellä puistoa maassa maaten, hienoja erilaisia ja unohtumattomia kokemuksia, joita ei tulisi ehkä ilman paikallisen insiderin vinkkejä tehtyä. Valoshown jälkeen puistossa esiintyi paikallinen tanssiryhmä, joka veti yhden kappaleen mittaisen tanssiesityksen. Rupesi omakin tanssijalka vipattamaan. Tästä jatkoimme Marina Bay:hin eli kauniiseen satamaan, jossa suurkaupungin korkeiden pilvenpiirtäjien ja modernien rakennusten iltavalaistus heijastuu joen pinnasta. Marina Bayssa on ulkoilmateatteri, jossa näytettiin uusinta Captain jack: Civil War -leffaa. Harmi, ettemme osuneet paikalle leffan alkaessa. Zenin kanssa oli helppo jutella kaikesta, joten kumpikaan ei tuntenut oloaan oudoksi ja pian oli jo sellainen fiilis, että olisimme tunteneet toisemme jo paljon kauemmin kuin yhden päivän.
Upea valoshow keskustan puistossa.
Kuva otettu maassa maaten.
Paikallinen poikaryhmä esiintymässä.
s
Singaporen iltanäkymiä Marina Bayssa.
Tätä ruokaa nimitetään Carrot cake:ksi eli "porkkanakakuksi", mutta kyseessä on retiisiä sisältävä ruoka. Erikoista!
Dream = Unelma!
Singaporen aikavyöhyke on GMT +8h eli 5h enemmän kuin Suomessa. 1€=1,52 singaporen dollaria. En tarvinnut visaa, vaan viranomaiset myöntävät 90 päivän oleskeluoikeuden. Maa/kaupunki on kallis, sillä sen täytyy tuoda kaikki "hyödykkeet" eli tavarat/ruuat/vaatteet jne ulkomailta Suomeen. Teknologia on yksi, mitä maa vie ulkomaille. Heti kentällä Zen sanoi minulle, että maa on yksi turvallisimmista, jos pudota huomaamattasi käteistä maahan, takana oleva ojentaa rahat takaisin sinulle. Minun on vaikea päästä eroon tavastani olla jättämättä tavaroitani vartiotta etenkin yksin Aasiassa reissatessa. Mutta Singaporen kaduilla kulkiessa oli helppo huomata, että maa on turvallinen. Aikamoinen muutos kyllä siirtyä kehittymättömmämmältä Balilta Huippumoderniin Singaporeen. Vessat ovat ilmaisia ja erittäin puhtaita, mikä on todellista luksusta. Tupakointi on kielletty hyvin monella alueella kokonaan, joten aluksi ihmettelin suuresti, miten savutonta maassa on. Vasta kauempana keskustasta huomasin muutamia sauhuttelijoita. Metrot ovat puhtaita ja juominen ja syöminen niissä on kielletty. Juoman saa kyllä ottaa mukaan junaan, mutta sitä ei saa juoda matkan aikana. Minulla oli vaikeuksia olla hörppimättä milo chocolateani (eli jääkaakaota), kun muki kerran kädessäni junassa oli. Singapore on hyvin kuuma ja kostea kaupunki, hikoilimme +29-35 asteessa. Maassa onkin oikeastaan aina kesä. Ainoastaan sadekaudet tuovat vaihtelua lämpöön. Kauppakeskuksissa, metroissa ja kaikissa sisätiloissa on tehokas ilmastointi.
Variaatioita ei aamiaisleivän päällisestä puutu: voi, mansikkahillo, pähkinävoilevite, nutella+banaani. Arvatkaa mikä voitti? -nutella+banaani
Seuraavana päivänä tapasin Zenin ja kiinalaisen Cherien Singaporen Chinatownissa. Tutustuin Cheriin Vietnamissa, kun olimme samalla kelluvien markettien -tourilla. Hän työskentelee ja asuu Singaporessa ja kerroin olevani tulossa sinne huhtikuun lopulla ja vaihdoimme yhteystietoja. Matkaillessa on hienoa, kun samoja ihmisiä voi yllättäen ja vähemmän yllättäen tavata uudelleen. Kiertelimme Chinatownissa, josta jatkoimme Little Indiaan. Kaupunginosaa vaihtaessa huomasi helposti missä liikkuu. Chinatownin lähistöllä oli paljon kiinalaisia ja siirryttyämme Little Indiaan, vastaan tulivat intialaiset tuoksut heidän voimakkaista mausteistaan sekä intialaiset ihmiset. Tunsin olevani taas Intiassa. Kävimme museossa, joka kertoi Intian historiasta Singaporessa. Singapore on sekoitus monia ympäröiviä kulttuureja. Paikallisilla tai ylipäätään kaduilla kulkevalla naisilla ei näe paljoa korkokenkiä. Ehkä he ovat käytännöllisempiä kenkävalinnoissaan, kun keskustassa pitää kävellä paljon ja nopeasti. Singaporessa ei näe turisteja samalla tavalla kuin muissa maissa tai kohteissa joissa olen käynyt. Moderni suurkaupunki ei ehkä ole tarpeeksi erilainen (omaan maahan tai jo nähtyihin kaupunkeihin verrattuna), kun matkailijat pohtivat reissukohteitaan.

Dumplings eli tällä kertaa kanatäytteisiä nyyttejä.
Outo yhdistelmä eli jäätelöä leivän sisällä on Singaporessa arkipäivää. Hyvää!
Singaporen Chinatown.
Kiinalainen temppeli Chinatownissa.
Ihmiset lausuivat jotakin mantraa tai vastaavaa temppelissä.
Kiinalainen Cherie, minä ja singaporelainen Zen.

Singaporen Leijona eli Merlion juotti janoisia turisteja.
Kävelimme islamilaiseen moskeijaan, tuli sekin koettua, kun polvistuin annetussa kaavussa. Kävimme myös kiinalaisessa temppelissä, jossa kiinalaiset lausuivat ääneen jotain mantraa tai vastaavaa. Jatkoimme kävelykadulle, jossa oli viihtyisiä kahviloita ja ravintoloita. Menimme katsomaan auringonlaskua Skytornin huipulle. Hissiin vaaditaan maksullinen kulkukortti, mutta Zenin sisäpiiritietojen ansiosta käytimme rakennuksen toista sisäänkäyntiä, joten meidän ei tarvinnut maksaa. Eihän aurinko kuitenkaan laske Singaporessa samalla tavoin kuin muualla eli vielä seitsemältäkin illalla oli valoisaa. Muissa Aasian maissa aurinko on yleensä laskenut klo 17.30-18. Aikoihin. Loppuillan kuljeskelimme Marina Bayssa eli satamassa. Maistoin päivän aikana dumplingseja, baota eli täytettyä leipästä/pullaa, iced catcaa, joka on kokoosmaissi-sekoitus marjoineen. Illallista söimme sushi expresissä. Oli todella mukavaa hengata koko päivä Zenin ja Cherien kanssa. He eivät tunteneet toisiaan entuudestaan, joten Cheriekin näki uusia paikkoja tänään vaikka on asunut Singaporessa jo 2 vuotta.
Islamilainen moskeija.

Katutaiteilija työssään.

Singapore Lion.
Sushi Express. Maksoit siitä, montako lautasellista/annosta söit.
Singaporelainen jälkiruoka Ice Kacang. Siinä on ainakin kookoskermaa, sokeria ja erilaisia makuja, kuten mangoa, maissia jne. Ei minun suosikkini.
Bao, eli kiinalaistyyppinen pulla/leipä, jossa on jokin täyte sisällä. Tällä kertaa liha-kananmunatäyte, nam!
Intialaisessa  museossa.
Intialaisessa museossa.
Hulluttelimme Zenin puhelimen sovelluksella.


Syödessäni aamiaista hostellillani huomasin tutun miekkonen keittiössä. Uskomatonta. Tapasin tämän ranskalaisen Christopherin ensimmäisen kerran Pohjois-Laosin Luang Prabangissa, sitten Laosin pääkaupungissa Vientianessa ja vielä keski-Vietnamin Nha Thrang -kaupungin temppelissä. Emme voineet muuta kuin nauraa, miten hassua onkin tavata niin monta kertaa uudelleen niin monessa eri maassa, ilman tietoa toisen reissusuunnitelmista. Hän oli matkalla Balille ja annoin hänelle vinkkejä. Singaporeen hän oli tullut Malesiasta ja sain häneltä vastavuoroisesti vinkkejä suunnatessani sinne seuraavaksi.

Viikonloppuni Singaporessa oli tehokas. Ehdin nähdä lyhyessä ajassa paljon ja tutustuin kahteen upeaan ihmiseen. Erilaisten kulttuurien vertailu ja kokemusten jakaminen on yksi lempiasioistani matkailussa. Singaporelaiset ovat moneen otteeseen samankaltaisia suomalaisten tai skandinaavien kanssa, itsenäisiä, uraorientoituneita ja asuvat kalliissa maassa. Muutama päivä Singaporessa on riittävästi ja siinä ajassa ehtii nähdä kaiken tarpeellisen. Singaporea voi nimittää sekä isoksi kaupungiksi että maaksi, sillä siellä on oma suurkaupungin meininkinsä ja paikka on oma sekoituksensa ympäröiviä kulttuureja. Seuraavaksi suuntasin Aasian reppureissuni viimeiseen maahan eli Malesiaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti