Sri Lanka vol.2

Oltuani 5 päivää samassa hostellissa päätin, että täytyy liikkua ja nähdä muutakin kuin Sri Lankan rantoja. Lähdin saaren keskiosaan kohti ja busseilla matka taittui Unawatunasta Ellaan taittui noin 6-7 tunnissa (km). Hintaa ei kertynyt bussilipuille kuin noin 2€ (yhteensä). Loppumatkani kuluihin tiiviisti reissatessa.

Jos matkaevästä ei ehdi ostaa ja bussimatkan aikana iskee nälkä, niin ei hätää, isompien pysäkkien varrella kaupustelijat hyppäävät bussiin ja myyvät juotavaa, syötävää ja luettavaa. Bussimatkoille saattaa olla suurpiirteiset aikataulut, mutta ne eivät aina pidä paikkaansa eli usein bussi lähtee myöhässä ja usein viivästys joutuu myös siitä, että pyritään saamaan kyytiin enemmän matkustajia. Paikallisbusseihin ei osteta lippua etukäteen vaan jokaisessa bussissa on lipunmyynti sitä varten. Hän kiertää bussissa sisällä eli lippua ei ostetaan bussiin astuttaessa. Kukaan ei myöskään voi yrittää matkustaa maksamatta. Paikalliset näyttävät maksavan mukisematta lippunsa. Ja hinnaltaan ovat niin halpoja, ettei siitä vararikkoon joudu. Usein bussit ovat täpötäysiä varsinkin suurempia kaupunkeja lähestyttäessä. Bussin käytävät ovat täynnä ihmisiä, jotka pitävät tiukasti jostakin kiinni kuskin koheltaessa liikenteessä. Kerran taisin itsekin joutua seisomaan melkein tunnin verran ennen kuin istumapaikkoja vapautui. Kun bussi ohittaa temppelin, nousevat paikalliset tai ainakin osa heistä hetkeksi ylös paikaltaan ikään kuin kunnioituksesta.

Sri Lankassa monilla paikallisilla on kulttuuriin ja uskontoon liittyvä pukeutuminen. Miehillä on iso kangas kietaistuna hameeksi ja paita sen kanssa. Naisilla on hame, mekko tai sitten iso kangas jollain ihmeellisellä tyylillä kietaistuna koko vartalon ympärille. Taitavaa! Monilla ei ole kenkiä ollenkaan jalassa ja suuri osa käyttää esimerkiksi flipflopeja tai varvassandaaleita. Ihmisten jaloista kyllä huomaa, ettei käytetä asianmukaisia jalkineita.

Ella on pieni paikka saaren keskiosan itäpuolella. Yövyin vaihteeksi guest housessa. Privaattihuone omalla kylppärillä on aika ylellistä pitkään sekadormissa majailleelle.

Sri Lankassa suolaiset välipalat, joita kadulta ostetaan pakataan esimerkiksi sanomalehdistä tai suttupaperista tehtyihin pusseihin. Kierrätys kunniaan!

Sri Lankan setelit ovat suuria, mutta euroina tässä ei ole paljon mitään. 1€ = n. 155 sri Lankan rupiaa.

Guest Housen privaattihuone Ellassa.

Ellassa en ehtinyt olla yötä kauempaa ja lähdinkin jo seuraavana aamuna jatkamaan matkaa junalla kohti Kandya, yhtä sri Lankan suurimmista kaupungeista. Junamatka kesti noin 7h ja maksoi 2.luokassa alle euron. Olin kuullut, että juuri tämän junamatkan maisemat ovat pitkän reissun väärtejä. Näkymät olivat todella kauniita, teepeltoja, vuoria, kasvillisuutta, eläimiä, eritasoisia asumuksia, viljelysmaata.. juna pujotteli pitkin vuorten rinteitä. Junavaunujen ovet ovat auki samoin kuin bussien ovet, siis matkan aikanakin. Ihmiset voivat ottaa paremmin kuvia ja heilua osittain ulkona junasta. Jossain vaiheessa viereeni sattui istumaan suomalainen travelleri, joten oli jutusteltavaa matkan ajan. Ulkomailla muiden reissarien kanssa puhuessa yleisin aihe on maat, joissa on käyty. Verrataan kokemuksia ja annetaan vinkkejä puolin ja toisin.

Lähtö Ellan asemalta.

Vuoristoista maaperää, mm. Teen viljelyä..

Peseytymishuone ulkomaalaisille - mikä läppä.

Kandy todellakin on jo iso kaupunki. Kauppoja on joka lähtöön ja liikennettä ihmisineen. Pikkuhiljaa alan tottua siihen, että täällä autoilijat ja mopoilija tööttäävät ilmoittaakseen tulostaan, jotta jalankulkijat, autoilijat ja muut tienkäyttäjät osaavat varoa ja huomaavat. Ei siis siten kuin Suomessa, että hidastelijoille ja “väärin” ajaville töötätään. Toinen erikoinen asia, jonka olen huomannut täällä on ihmisten ele puhuessa. Pään pudistus ei tarkoita kieltävät vastausta vaan ennemminkin sitä, että asia on ok tai myönteinen. Jos esimerkiksi tarkistan bussin lipunmyyjältä, että onhan rinkkani varmasti auton tavaratilassa, niin hänen pään pudistuksensa ei tarkoita kieltävää vastausta vaan sitä, että asia on kunnossa. Paikalliset miehet moikkaavat usein englanniksi naisturisteille ja joskus ainoa kysymys on vain, Mistä olet kotoisin.

Hedelmätiski bussiasemalla Kandyssä.

Tein kandystä daytrippejä läheisiin paikkoihin. Kävin Norsujen Orpokodissa Pinnawalassa, jossa asustaa 6 eläköitynyttä tai elämänsä aikana loukkaantunutta norsua. Norsuja ruokitaan kahdesti päivässä, aamulla ja illalla, joten halusin päästä näkemään tämän aamutouhun. Norsut myös pääsevät silloin kastautumaan joessa. Yksi norsu kellahtaa kyljelleen veteen ja ihmiset pääsevät pesemään sitä vuoron perään. Pääsin myös norsun selkään pienen lenkin ajaksi. Niiden selkäranka on todella kova takapuolen alla. Näillä elefanteilla Ei käytetä istuintelineitä selässä vaan selkään asetetaan ikään kuin loimi, jonka päälle travelleri kapuaa. En tiedä onko se siltikään yhtään parempi ratkaisu. Tottakai tulee ristiriitaisia fiiliksiä norsujen olosta, kun ne eivät täysin vapaudessa elä orpokodissakaan. Ja ne joutuvat kantamaan ihmisiä selässään jne. Selvää kuitenkin on, että ne eivät selviäisi ilman ihmisen apua. Yksi alueen vanhimmista norsuista on tehnyt uransa elokuvien parissa ja on päätynyt nyt viettämään eläkepäiviään orpokotiin. Tiesittekö, että vauvanorsut syövät emojensa kakkaa? Emoille ja vauvoille kehittyy siis tiivis side jo syntymästä. Norsujen ulosteesta myös valmistetaan paperia, jota on paikan päällä myytävänä.

 

Norsun "pesua" joella.

Sri Lankan lisko.

Tällä uroselefantilla oli musth eli periodi, jolloin ne ovat seksuaalisesti aggressiivisia. 

Kandyssä on kaunis järvi ja sen vieressä eräs temppeli: Temple of Tooth. Lähestyessäni temppeliä tajusin, ettei shortsit ja tuubitoppi ole sovelias pukeutuminen sisäänpääsyyn. Olkapäiden ja jalkojen (polvien yläpuolelta) tulee olla peitettyinä temppeleissä. Kävin temppelissä myöhemmin paremmin varustautuneena. Ennen temppeliin astumista tulee kengät ottaa pois.

Puhelimeni akku on alkanut olla todella huono ja akku on tyhjentynyt jo alle puolessa päivässä ilman internetin käyttöä. Ostin kandysta uuden akun (n. 7€), mutta se ei auttanut asiaa. Oletan, että reilun 3 vuoden vanha samsungini on tulossa tiensä päähän, joten kävin sitten hankkimassa uuden luurin: Samsung galaxy J2, mitään uusinta S6:sta en todellakaan edes ajatellut. Nyt kuvien ottokin sujuu paremmin.

Toisen daytripin tein Sigiriyaan, pohjoisempaan Sri Lankaan, jonne lähdin klo 7.30 aamulla ja vaihdoin kerran bussia. Pääsin perille noin 12.aikoihin. Sigiriyassa on iso "Lion Rock", jonne kapuaminen maksaa huikeat 4000 rupiaa eli about 25€. Kivi on Unescon maailmanperintökohde. Lohkareen korkeus on noin 370 metriä ja huipulle on joskus rakennettu muinainen kaupunki: Sigiriya. Tutkailin lisäksi museon ja läheisessä kaupungissa Dambullassa olevan yhden maailman suurimman Buddha-patsaan.

Apinoiden täi/punkkitarkastus menossa.  

Henkilökunta antoi minulle luvan ottaa yhden kuvan kalliomaalauksista, vaikka se muuten oli kielletty. 

Ylhäällä on upeat maisemat.

Lohkareelta kohtisuoraan hiekkatien suuntaan pystyi erottamaan valkoisen buddha-patsaan, jota kävin katsomassa.

Lohkareen huipulla on vesiallas.

"Lion rock" - leijonan tassut sisäänkäynnillä. 

Paikallisissa ravintoloissa servettien sijasta käytetään mm. sanomalehden palasia. 

Dambullan suuri Buddha-patsas. 

Temppelistä kun oli kyse, niin minun piti peittää itseni vaatteilla. Muistan, kuinka manasin mielessäni, että kuolen näissä vaatteissa vielä kuumuuteen - revin takin ja huivin heti uloskäynnillä pois päältäni :D

Buddha-patsaan selostusteksti.

Monet munkit johdattavat patsaalle.

Törmäsin kahtena perättäisenä päivänä yhdessä hostellissa tapaamaani suomalaiseen ja myös muihin hostellikavereihin. Ulkomailla matkatessa travellereiden suunnitelmat kulkevat samojen “turisti”nähtävyyksien kautta, joten on hyvinkin mahdollista nähdä tuttuja uudelleen ilman sen suurempia suunnitelmia.

Viimeisenä päivänä 17.1. ennen aamulentoa Nepaliin vietin yön lentokentällä, sillä en vain “jaksanut” bookata hostellia kentän läheltä. Pari tuntia kentällä meni lentäen, kun juttelin hollantilaisen naistravellerin kanssa, mistäpä muustakaan kuin matkailusta.

Sri Lanka oli ihana maa ja mukava aloituskohde Aasian reppureissulleni. Tulen varmasti käymään täällä uudelleen. Sitä ennen on muiden maiden vuoro. Seuraava postaus tuleekin sitten Nepalista.